maanantai 15. joulukuuta 2014

Papereiden pyöritystä ja joulun (lumen) odotusta


Meidän aikaisempia juttuja voi lukea osoitteesta asuntomessuheppailua.blogspot.com
Ensimmäiseksi pitää kertoa ilouutinen! Jekulle löytyi vihdoin istuva satula. Satula löytyi Satu Ritarin satulahuoneelta. Satula on Wintecin 500 yleissatula ja Jekku on nyt  tuntunut varsin tyytyväiseltä uuteen satulaan. Etenkin esteiden hyppiminen uuden satulan kanssa tuntuu miellyttävän herraa. No, kun yksi ongelma on hoidettu niin seuraavaa pukkaa... Mun turvaliivin alaosa osuu jatkuvasti hypätessä satulan takaosaan, jolloin turvaliivi nousee ylös ja pökkää mun kypärän silmille. Ja esteiden hyppääminen on mun mielestä aika haastavaa jo ihan normaalillakin näkökyvyllä puhumattakaan sokeana hyppäämisestä. Nyt on sitten metsästetty uutta turvaliiviä. Vinkkinä muuten kaikille Pelle Pelettomille, turvaliiveissä on niin paljon kehitettävää. Yleensä turvaliivin selkäosan pituutta ei voi itse säätää ja lyhytselkäisille suomalaisille suuri osa turvaliiveistä on auttamattoman liian pitkiä. Turvaliivit muistuttavat vanhanaikaisia pelastusliivejä, olo on kuin kilpikonnalla ja liikkuvuus on samaa luokkaa. (paitsi että kilpikonnat eivät kiipeä hevosen selkään, jonka säkä on korkeammalla kuin oma hiuslaki) Suurin osa turvaliiveistä on tietenkin vielä mustan värisiä, joten ne ovat järkyttävän kuumia kesähelteillä ja talvella pimeästä maastosta ei ratsastajaa näe millään. Eli turvaliivimarkkinoilla olisi tarvetta mittatilaustyönä valmistettaville pinkeille liiveille! 
Marras- ja joulukuu ovat olleet täällä Seinäjoella märkiä, pimeitä ja liukkaita. Kaverini mukaan marraskuu testaa hevosenomistajan tosimotivaation. Hevonen on jatkuvasti kurainen, loimet ovat märkiä ja likaisia, maastossa on pimeää ja liukasta ja maneesissa on vapaana ainoastaan kuutamovuoroja. Tänään oli pitkästä aikaa luvattu auringon pilkahtavan pilvien takaa ja yöllä oli tullut luntakin huimat 1cm! Me Jekun kanssa suuntasimme siis suoraan maastoon ja saimme kaveriksi kaksi muuta suokkia, Jekun rakkauden kohteen Tamman ja Jekun karsinanaapurin Hupen. Jekku on käyttänyt nyt joulukuussa adventin kunniaksi hienoa poropipoa ja nyt myös naapurit pääsivät ihastelemaan mun omaa poroa. Jekku olisi mielellään jäänyt seurustelemaan naapureiden kanssa pidemmäksikin aikaa mutta Tammalla ja Hupella oli kiire nauttimaan metsäkävelystä. 
Tontilla ei ole tapahtunut mitään pitkiin aikoihin. Syy on mielestäni ihan hyvä, meillä ei ole vieläkään rakennuslupaa. Tiesittekö muuten, paljonko erillaisia lomakkeita tarvitaan yhden pienen rakennusluvan saamiseen. No, tänään kävimme illalla yhdessä rakennusmestarini Lasse Vuorenmaan kanssa vinon pinon erillaisia papereita läpi. Rakennuslupaa varten tarvitaan mm. pääsuunnittelijan allekirjoittamat pääpiirrustukset (4kpl), värimallit (2pl), selvitys rakennuspaikan perustamis-ja pohjaolosuhteista, energiatodistus, rakennushankeilmoitus, vesi-ja viemäriliittymähakemus, vastaavan työnjohtajan hakemus ja kvv- ja lv-työnjohtajan hakemus. Noh, enää energiatodistus puuttuu ja katon värilaatta pitäisi käydä hakemassa K-raudasta ja sitten... rakennuslupa voidaan jättää hyväksyttäväksi! 
Jatkossa tämän blogin löytää myös asuntomessujen osoitteesta: http://www.asuntomessut.fi/blog/asuntomessuheppailua