 |
| Piha terassilta päin kuvattuna. |
Kun talo alkaa olla pikkuhiljaa valmis, ovat seuraavat haasteet puutarhan puolella. Rakennustapaohjeistus, rakennusvalvonta ja asuntomessujen laaturyhmä asettavat omat ehtonsa pihan suunnittelulle. Alkuperäisen rakennussuunnitelman mukaan taloni olisi pitänyt rakentaa tontin eteläreunalle ja piha olisi tullut siis pohjoispuolelle. Onneksi sekä rakennusvalvonnalle että naapureilleni sopi talon paikan siirto pohjoisreunalle. Tonttini on metsätontti ja toiveissa on alusta asti ollut pitääkin se ainakin osa metsänä. Alkukesästä käki kukkui lähes joka ilta ja etenkin sateen jälkeen metsä on tuoksunut huumaavan hyvältä. En missään tapauksessa halua pihastani puutonta nurmikkokenttää, jota hallitsee trampoliini ja auringonpaahde. Seuraavaksi lainaan suoraan kappaleen rakennustapaohjeesta.
"Piha-alueiden rakentamisessa otetaan
huomioon luontaiset kasvuolosuhteet:
maisemarakenne, vesitalous ja valo-olo
-
suhteet. Olemassa olevaa kasvillisuutta ja
puustoa säilytetään mahdollisimman paljon myös tonteilla. Luonteva osa pihasta
tulee olla puutarhatyyppinen. Puutarhan
hahmon maisema-arkkitehtonisena tavoitteena on hedelmätarhan kaltainen, vehreä mutta avoin puutarha. Innovatiivisten
maisemasuunnitelmien avulla toivottaisiin
uusia tulkintoja modernista hyötypuutarhasta, jossa on istutettuna hedelmäpuita,
marjapensaita ja kotitaloudessa tarvittavia
hyötykasveja."
Hmm, tuossa kappaleessa ei ole onneksi määritelty, kenen kannalta puutarhan pitää olla hyödyllinen. Hevosten lisäksi lähellä sydäntäni ovat myös muut söpöt eläimet. Olisi ihanaa, jos pihaltani löytäisivät kodin myös linnut, siilit ja oravat. (kyyt voivat tehdä muuttoilmoituksen johonkin toiseen osoitteeseen, kiitos!) Tarkoituksenani on ostaa siileille useampi mukava talvipesä (en yritä itse rakentaa, siilit vain kuolisivat nauruun kun näkisivät tekeleeni) ja järjestää linnuille talviruokintapaikka.
 |
| Piha toiseen suuntaan terassilta kuvattuna |
Kulunut kesä on ollut haasteellinen ainakin piikikkäille ystävillemme. Moni siili on aivan liian pieni ja heikko selviytyäkseen talven yli. Seinäjoella toimii eläinsuojeluyhdistyksen alla siilirinki, jonka jäsenet auttavat parhaansa mukaan näitä luonnon hyötyeläimiä. Tänä syksynä itsekin liityin toimintaan mukaan ja nyt minun luonani on asunut reilun viikon ajan Muru-siili. Muru painoi tullessaan vain 440 grammaa. Nyt ahkeran ruokinnan ja levon jälkeen paino on noussut jo 560 grammaan! Tavoitteena on saada Muru kasvamaan lähes kilon painoiseksi, jotta luonnossa selviäminen olisi todennäköisempää.
 |
| Muru |
Siiliringin kautta olen saanut lukuisia uusia ystäviä. Viime viikonloppuna siilirinki kokoontui tontillani ja yhdessä maalasimme terassin lautoja ja tervasimme heinäseipäitä. Pitkään mietin, minkälainen aita soveltuisi tontin eteläreunalle. Aita tulee siis metsän ja naapurin tontin välille ja minusta tuntui varsin oudolta rakentaa lauta-aitaa keskellä metsää. Toisaalta haluan jotenkin rajata tontin eteläsivun, jotta kukaan ei vahingossakaan astuisi siilien talvipesien päälle. Mielestäni heinäseiväsaita sopii melko hyvin luonnonmaisemaan ja toisaalta se ei rajaa myöskään valoa niin pahasti kuin tiivis lauta-aita. No, ainakin suunnitelma on tämä, toteutuksen hoitaa onneksi puolestani Pihanrakennus Valo. Minun hommiini kuului kuitenkin heinäseipäiden etsiminen ja tervaaminen. Viime viikkoina olen päässytkin kokeilemaan uusia juttuja kuten peräkärryn ajamista. Ensimmäiset 64 heinäseivästä löytyivät Petolahdelta (kuulostaa ihan joltain paikalta Taru Sormusten Herrasta-kirjasta) ja vaikka minua jännittikin (enemmän kuin Frodo Reppulia) niin sekä minä, Kia että peräkärry selvisimme hengissä reissusta. Loput 120 heinäseivästä löytyivät Teuvalta ja se hakureissu sujui jo rutiinilla (melkein kaadoin grillin ja kaksi kertaa peruutin peräkärryn jumiin mutta keskimäärin siis melko hyvin.)
 |
| Saalis |
Näitä heinäseipäitä me sitten tervailimme viime viikonloppuna kauniissa syyssäässä. Yllättävän hidasta touhua se kuitenki oli, ennen tervaamista heinäseipäät piti puhdistaa pölystä ja kiskoa niistä irti paksuja rautanauloja. Neljän tunnin ahkeroinnin jälkeen 62 heinäseivästä komeili tervattuna ja hyväntuoksuisena pihalla. 122 heinäseivästä odottaa siis vielä käsittelyä. *huokaus*.
 |
| Urakka |
 |
| Siilirinkiläisillä on hyvä automaku! :) |
 |
| Terassilautojen maalausta |
Lopuksi vielä muuten vinkki siilien ystäville. Siiliringillä on Ykkösbasaari-kirpputorilla Seinäjoella myyntipöytä, jonka kaikki tuotto menee siilien hyväksi. (lääkkeisiin ja eläinlääkärikuluihin). Siilirinki myös kaipaa lisää häkkejä siilejä varten. http://yle.fi/uutiset/siilirinki_pelastaa_luonnonvaraisia_tuhisijoita/8264338
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti