Aineen häviämättömyyden laki (Lomonosovin ja Lavoisier'n laki) ja vastoinkäymisten häviämättömyyden laki (Kaisun laki)

Aineen häviämättömyyden laki tarkoittaa, että aine ei synny tyhjästä tai häviä mutta se voi muutetaan muotoaan. Tätä kuuluisaa luonnon lakia muistuttaa Kaisun laki. Vastoinkäymisten määrä pysyy yleensä vakiona vaikka niiden muoto muuttuu...
Uusia vastoinkäymisiä on tullut tällä viikolla roppa kaupalla, mutta ehkä nyt alkuun hehkutan positiivisia uutisia.
Maanantaina kävimme Jekun kanssa Teivossa Tampereen hevosklinikalla kontrollissa. Ultraäänessä ei enää näkynyt merkkejä jännerepeämästä! Toki jänne on arpinen ja huomattavasti heikompi kuin aiemmin mutta nyt päästään pikkuhiljaa siirtymään kohti normaalia lenkkeilyä. Aluksi ravin määrää lisätään ja helmikuun lopulla on lupa ottaa ensimmäiset laukka-askeleet. Jekusta myös selkeästi huomaa, että jalka ei ole enää kipeä. Niin pirteänä sitä tänäänkin käytiin kärrylenkillä ettei olisi samaksi hepaksi uskonut!

No, mikäs sitten on mennyt pieleen... No, perjantain kunniaksi tuli todettua, että tekninen tila ei ole vesitiivis. :( 

Viikonloppu alkoikin vähän liian hyvin. Kävin perjantaina aamupäivällä kampaajalla hemmoteltavana ja jatkoin siitä vielä virkistävään jalkahoitoon. Iltapäiväksi olin sopinut tapaamisen talolle erään rakennusalan lehden toimittajan kanssa. Kesken haastattelun alkoi kuulua hiljaista napsumista ja hetken kuluttua huomasimme eteisen tulvivan vettä. Sen verran tältä blondilta löytyi järkeä, että kipitin suoraan tekniseen tilaan. Jo ennen oven avaamista näin, että jotain taisi olla pahasti pielessä. Oven ilmastointiaukosta suihkusi vettä ja kun avasin oven, sain kunnon lastin kylmää vettä syliini. Teknisessä tilassa vesimittari oli räjähtänyt ja vettä suihkusi kuin sarjakuvissa vesipostista. Sain onneksi päähanan suljettua ja veden tulo loppui mutta aikamoinen vahinko oli päässyt jo tapahtumaan. Vesi oli tullut sisälle tuulikaappiin teknisestä tilasta ja siitä jatkanut matkaansa pikkuvessaan, eteiseen ja vaaleanpunaiseen vierashuoneeseen. No, tulipahan testattua designtalojen hälytysjärjestelmää ja se sentään tuntui toimivan hyvin. Huomasin vesivahingon klo 16.20 ja ilmotin asiasta talomyyjälle.  klo 17.02 minulle ilmoitettiin, ettäPolygonin pojat ovat tulossa auttamaan ja klo 18.10 apu saapui paikalle. Lauantaiaamuna uusi kotini näyttikin varsin erilaiselta. Huonekalut oli kannettu turvaan talon itäosaan, parketti oli poistettu eteisestä, keittiöstä ja olohuoneesta ja valtavat puhaltimet kuivasivat betonilattiaa. Oli aika sanaton olo.

Jokaisella pilvellä on kultareunuksensa ja jokaisesta vastoinkäymisestä voi löytää myös hyviä puolia. Onneksi mittari hajosi silloin kun olin itse paikalla, muuten todennäköisesti huonekalut olisivat kelluneet vastaan ulko-ovella. Ja onneksi tämä tapahtui nyt eikä ensi talvena. Ja onneksi vakuutukset ovat kunnossa. Ja onhan tällä työllistävä vaikutus, lauantaina 4 miestä vietti aikaansa talollani ja eikös Suomeen tarvita lisää työtä? Jotekin tämä viikonloppu on mennyt melko sekaisissa tunnelmissa. Oheinen kappale on soinut päässäni perjantai-illasta lähtien... 

https://www.youtube.com/watch?v=WlBiLNN1NhQ

Ystäväni laittoi muuten viestin sunnuntaiaamuna: "Onnenmyyrä :) Sun takana menee latu."

 Mä en tiedä, tunnenko itseäni tällä hetkellä onnenmyyräksi...

ups, jotain unohtui

Kiitokset viime päivityksen kommenteista! On ihanaa huomata, että joku jaksaa lueskella näitä mun juttuja vieläkin! Ja toden totta, tärkeimmät kuulumiset unohtuivat kokonaan. Jekun jalka on parantunut hitaasti mutta varmasti. Marraskuun alussa pientä heppaa kohtasi maata järisyttävä muutos. Alle vaihdettiin talvihokit ja muutoksen myötä Sepi ja Jekku muuttivat eri tarhoihin asumaan. Ja siitä se maailma sitten Jekulla romahti! Seuraavien viikkojen aikana Jekku kunnostautui ramppaamalla oman tarhansa mutakylvyksi ja samalla leikki Tuhkimoa kadotellen uusia kenkiään mutapeltoon. Stressaava muutos, olihan poikien väliin tullut kokonainen sähkölanka! Stressin takia Jekku jopa hiukan laihtui vaikka ruoka sinänsä maistui entiseen malliin. Ja mami oli huolesta suunniltaan ja vastaavasti kuormitti lähipiirinsä Jekun murheilla!
 Nyt onneksi tilanne on tasoittunut. Jekku saa nykyään iltaisin puuroa, jossa on mm. proteiinilisää, valkosipulia, MSM-jauhetta (sisältää rikkiyhdisteitä, pitäisi olla hyvää jänteille), pellavaa ja vitamiineja. Puuro on Jekun ehdotonta herkkua, vati nuollaan aina puhtaaksi. Tänään huomasin, että painoa oli tainnut tulla takaisin ja karva kiiltää jälleen entiseen malliin.
Joulukuun kunniaksi Jekku piti uskollisesti porosarvia sekä maastossa että koulutreeneissä. Eipähän tullut ainakaan korviin kylmä! Muutamaan otteeseen olemme käyneet myös  Leenan kouluvalmennuksissa ja Jekku on ollut suorastaan innostunut kouluväännöstä. Näköjään kunnon tauko mistä tahansa tekee hyvää! Jalkavamman takia emme toki ole pystyneet tekemään kuin osan harjoituksista mutta se ei tuntunut Jekkua pahemmin haittaavan! Ehkäpä me joskus vielä suoriudutaan kunnialla helppo C- ohjelmasta!

Hyvää uutta vuotta 2016, tästä tulee niin jänskä vuosi!

Ja alkuun heti pahoittelut pitkästä kirjoitustauosta! 10.11 aluella oli ensimmäinen isompi lehdistöpäivä ja me päätimme sisustussuunnitelijani Helin kanssa repäistä oikein kunnolla. Mepä tytöt sisustimme talon valmiiksi lehdistöpäivää varten! Hiukan kiire siinä tuli mutta lopputulos oli superhieno ja toimittajilla riitti ihmettelemistä. Toki sisustusta vielä tässä kevään aikana tuunataan mutta tärkeimmät elementit ovat nyt paikoillaan. Seuraavat kuvat ovat kaikki luottokuvaajani Anni Hastin ottamia. Ulkokuvat saatiin otettua ihanana lumisena päivänä ja samalla rakastuin jälleen hiukan enemmän uuteen talooni. Mielestäni tämän vaaleanpunainen väri sopii hyvin myös talviseen suomalaiseen maisemaan.

Uusi kotini valmiina ottamaan vieraita vastaan. K-raudan pojat vastasivat tuon kyltin tilaamisesta, jonkinlaista Napoleon-synroomasta ilmeisesti merkkejä? No, ainakin tekstin näkee hyvin lukea! ;)

Piha on mielestäni erittäin onnistunut. Ensi jouluna näihin kuusiin laitetaan pinkit jouluvalot naapureiden riemuksi!

Ja tää heinäseiväsaita on niin IHANA! Pihan toteutuksesta vastasi Pihanrakennus Valo ja olen ollut supertyytyväinen heidän työhönsä. 

Oman talon rakentamisessa on se etu, että kaiken saa suunnitella juuri itselleen sopivaksi. Mulle on suotu pituutta vain 145,5cm (tai no, kerran terveydenhoitaja mittasi mut 155,5cm pitkäksi mutta luulen, että mitta otettiin väärin, koska koskaan myöhemmin musta ei ole saatu yhtä pitkää mittaa), joten monet kaapit ja hyllyt on aivan liian korkealla mulle. Siksi halusinkin, että keittiön tasoja laskettiin normaalia alemmaksi. Tason alle ei tullut lainkaan tavallisia kaappeja vaan pelkästään vetolaatikoita, jolloin tilan pystyy käyttämään paremmin hyödyksi.  Nurkkaan laitettiin kaappi, jossa on pyöritettävät hyllyt, joihin saa helposti laitettua isommat kattilat ja padat. Tuon keittiön valolaatan näin ensimmäisen kerran Jyväskylän asuntomessuilla 2014 ja ihastuin siihen. Se näyttää luonnossa vielä hienommalta kuin kuvassa.

Minun oma keittiöni, juuri minulle suunniteltu!

Keittiöön halusin tarpeeksi ison pöydän, jotta isompienkin lautapelejen pelaaminen onnistuisi ongelmitta. Ja onhan se tietty kiva, että suurempikin porukka mahtuu kerralla syömään. Nuo kaksi pinkkiä tuolia on mun suosikit! Yleensä en hirveästi välitä valaisimista. Pitkät ihmiset kolauttavat niihin päänsä ja ne keräävät pölyä ja likaa. Ja suuri osa valaisimista on mielestäni myös melko rumia. Tämä triple-valaisin oli kuitenkin poikkeus ja haluisin sen ruokapöydän yläpuolelle. Muuten talossa valaistus on toteutettu kattoon upotetuilla led-valoilla.

Oikeanlaisen parketin löytäminen oli yllättävän vaikeaa. Halusin valkoisen tai vaaleanharmaan parketin mutta monessa parketissa valkoinen väri taittoi keltaiseen. Lopulta Heli löysi Upofloorilta Frost-parketin, jossa oli juuri oikea sävy. Kaiken huipuksi läheltä katsottuna parketti hiukan kimmeltää ikään kuin siihen olisi tippunut glitteriä päälle. Samaa parkettia on käytetty koko talossa, ainoastaan märkätiloissa on käytössä laatat.

Valkoinen parketti ja eteisen pinkit matot. 

Talossa keittiö, ruokailutila ja olohuone ovat yhtä yhtenäistä avaraa tilaa. Takka sijoitettiin tilan puoleenväliin ja se ikäänkuin rajaa olohuonetta. Sohvaa jouduttiin tosin alkuperäisestä sunnitelmasta hiukan lyhentämään ettei kulkuväylästä tulisi liian kapeaa. Takassa olen erityisen ihastunut tuohon muurattuun hyllykköön, johon saa laitettua polttopuut. Takkaan valitsin tummat laatat, jolloin noki ja lika ei näy niin helposti luukun yläpuolella. Takan sivulla on lisäksi leivinuuni. En ole todellakaan mikään keittömestari mutta läheinen ystäväni on vakuuttanut, että lihan valmistaminen leivinuunissa on helppoa... Talon tällä sivulle halusin korotetun sisäkaton. Hiukan haastetta se tuo lamppujen vaihtoon, joten jatkossa pidemmät vieraat saavat varautua pikku aputöihin! ;)