Tonttikauppoja ja donitseja

Nyt sitä ollaan sitten maanomistajia! Kokonaista 926m2 metsäistä maata on mun hallinnassa, jesh! Ihan kukkulan Kuningas- fiilis! 926m2 eli 9,26 aaria eli 0,0926 hehtaaria... noh, on siitä ainakin hyvä aloittaa! ;)  Tonttikaupat tehtiin asuntomessutoimistossa maanantaina. Hienosti asuntomessutoimistossa on sisäistetty, kenen ehdoilla tätä mun taloa rakennetaan. Kahvin kanssa oli varattu ihania vaaleanpunaisia donitseja ja myös Jekulle oli varattu ihan oma donitsi. Maanantai-iltana kiikutin sitten Jekun donitsin ylpeänä maanomistajana tallille. Yritin myös kuvata kännykällä Jekun herkuttelua mutta vaaleanpunainen herkku hävisi niin nopeasti Jekun suuhun, että todisteita ei tallentunut. Ohessa kuva donitsista ennen Jekun herkuttelua. Seuraavana päivänä pidettiinkin sitten rakentamisen aloituskokous. Yllättävän paljon paperityötä talon rakentamiseen vaaditaan. En tiennytkään aiemmin, että jokaiseen nykyaikana rakennettuun omakotitaloon liittyy romaanin verran paperia. Noh, tätä vissiin se sanonta, "Suomi seisoo puujaloilla" tarkoittaa.

Jekku on ollut nyt mun oma 9kk ajan ja vieläkään en ole aivan varma, onko muruni lintu vai kala (vai hevonen). Ystävänpäivälahjaksi ostin Jekulle aktivointipallon. Palloon voi laittaa karkkeja ja sitä kun oikein pyörittää niin pallosta tippuu karkkeja. Jekku heti tajusi jutun idean ja herra tyhjentääkin pallon vartissa kymmenestä namusta. Olin ihan vakuuttunut siis että hevoseni on nero! Kunnes... viime viikonlippuna Jekku sitten osoitti käytöksellään täysin päinvastaista. Hakiessani Jekkua tarhasta herrapa päätti karata vapauteen. Aluksi Jekku suuntasi flirttailemaan tallin tammoille, jotka sekosivat komeasta ruunasta niin, että yksi jopa pyllähti pepulleen. Tämän jälkeen oli hyvä suunnata härnäämään Elvistä, tallin nuorinta ruunaa, joka kuvittelee olevansa ori. Tässä vaiheessa pääsin jo melko lähelle Jekun päätä ja riimua. Mutta minne pakenee tuo ruunanretale? Heinäkasalle? Kauravarastoon? Takaisin tammojen luokse? Ei, hän ryntää lantakasaan ja kiipeää sen päälle. Tietenkin Jekku sitten vielä upposi mahaansa myöten lantaan mutta se ei tuntunut häntä haittaavan. Ilme oli kuin kukkulan kuninkaalla! Tammat katselivat viereisestä tarhasta ihastuneena ja minä punaisena kiukusta. Ihme kyllä Jekku pääsi omin voimin lantakasasta irti ja takaisin alas maankamaralle. Tässä vaiheessa pihalta kuuluva meteli oli jo houkutellut tallista apuvoimia ja yhteistuumin saimme Jekun kiinni. Ja se haju mikä siitä hevosesta lähti! Lopulta kahden suihkukerran, omenashampoon ja karpalon tuoksuisen karvankiillotusaineen jälkeen Jekku haisi jotenkin siedettävältä.
 Okei, myönnettäköön, ymmärsi Jekku sentään näyttää katuvalta. Mutta kuinka tyhmä pitää hevosen olla, että pakenee lantakasalle? Muistan lukeneeni jostain, että hevosen aivot ovat golfpallon kokoiset... Ja ilmesesti keväisin Jekun gofpallosta suurin osa on varattu tammojen kuville. Ehkei hevoseni ole sittenkään nero.

Rakennuslupa!

Teknoksen väri nr 7241

Odotusaika oli pitkä ja pimeä... Välillä meinasi toivo ja usko mennä... Ovatkohan paperit hukkuneet jonnekin vai lomailevatko työntekijät rakennusvalvonnassa vain pidemmän kaavan kautta joulun kunniaksi? Eikö minun taloni kelpaakaan ja onko pohjapiirrustus ihan pölö? Mutta lopulta tänään aurinkoisena helmikuun talvipäivänä posti toi RAKENNUSLUVAN! Toki muutama tiukka ehto papereista vielä löytyi mutta ei se haittaa! Nyt päästään vihdoin hommiin! Talon väri on ainakin aiheuttanut hiukan ihmettelyä ja epäilyä rakennusvalvonnassa. Olen aina haaveillut joskus asuvani vaaleanpunaisessa talossa ja tässä projektissahan on tarkoituksena toteuttaa haaveita! Ensimmäistä suunnittelemaani väriä rakennusvalvonnassa pidettiin liian kirkkaana mutta seuraavalle ehdotukselle näytettiin varovaista vihreää valoa. Eikös tämä Teknoksen ulkomaali olekin aika ihanan värinen?  Lopulta päädyttiin ehtoon, että ennen koko talon maalamista väri pitää hyväksyttää rakennusvalvojalla paikan päällä. Talosta maalataan siis pieni osa valitsemallani värillä ja rakennusvalvoja käy hyväksymässä värin.

Täytyy kyllä todeta, että pienessä talossa on yllättävän paljon suunniteltavaa ja mietittävää. Minkälainen takka olisi hyvä? Entä minkälaiset keittiökalusteet? Laatan värit? Parketti vai laminaatti? Mihin ilmalämpöpumppu sijoitetaan? Entä siivouskomero? Viinikaappikin olisi aika makee! Korvaamattomana apuna mulla on ollut K-raudasta Juurakon Heli. Hänen kanssaan on ollut helppo suunnitella taloa ja hänellä on ollut ihan mielettömän hienoja ideoja sisustukseen. Ensimmäiseksi valitsin talon teemavärit. Sisustus talossa tulee olemaan melko pelkistetty ja raikas, teemaväreinä ovat valkoinen, kylmät harmaan sävyt ja vaaleanpunainen. Erityisen tärkeää mulle on talon helppo siivottavuus ja toisaalta myös sopivuus tällaiselle 154 senttiselle pätkälle. Keittiön tasot tulevat hiukan normaalia matalammalle mutta toisaalta kaapistot yltävät ihan kattoon asti, en halua kiiipeillä jatkuvasti pyyhkimään pölyjä kaappien päältä. Eniten sotkua nykyiseen kotiin aiheuttaa Jekku. Vaikka Jekku asuukin tallilla ja ei suinkaan vieraile kerrostalokämpässäni (heh, olisi siinä naapureilla ihmettelemistä ja eipä poika taitaisi ihan hissiinkään mahtua), niin eteisessä tuoksuu vienosti hevosen lanta. Tallivaatteissa tulee jatkuvasti eteiseen heinää, turvetta ja lantaa. Rappusiivoja-parka joutuu viikottain siivoamaan meidän kerroksesta heinän korsia...

Ja tallivaatteiden pesun jälkeen pesukoneesta saa kaapia Jekun karvoja olan takaa. Tulevaan taloon tuleekin tämän takia erillinen varustehuoltotila ja oma pesukone tallikamppeille. Tarkoitus on hankkia sinne sellainen pesukone, jossa voi myös pestä rapa-ripa-Jekun loimet ja satulahuovat. Taloon tulee siis joka hevosenomistajan unelmatila!

Jekun kanssa elämä on edelleen ihanaa huolimatta pesukoneen karvoista. Tammikuussa meillä kävi oikein valokuvaaja Tuulia Nelimarkka tallilla ikuistamassa mua ja Jekkua. Eikös olekin hienoja kuvia? http://tuulian.galleria.fi/ Ja Jekku on niin komea! Koska Jekku on meistä kahdesta se edustavampi puoli, tarkoituksena on myös talossa käyttää sisutuksessa Jekun kuvia. Mutta siitä tarkemmin myöhemmin...