blogitaukoilua ja puun kaatoa

Blogissa on ollut hiljaista... tämä ei suinkaan johdu siitä, että tontilla ei tapahtuisi mitään. Viikottain on tullut myös rampattua Seinäjoen K-raudassa palaveeraamassa kaikista ihanista yksityiskohdista. Viisi viikkoa kestänyt flunssa, tallitouhut ja työt ovat vain niin paljon rajoittaneet aikatauluja, ettei blogin kirjoittamiselle ole ollut aikaa. 

Tonttikauppojen jälkeen puiden kaato sovittiin helmikuun viimeiselle viikonlopulle. Tarkoitus oli hoitaa homma isäni ja Lassen kanssa. Noh, mun tuurilla toki sairastuin tuolloin kaameaan flunssaan ja makasin pää täynnä räkää kuumeisena sohvalla. Mutta silloin kun hätä on suuri on monesti apukin lähellä. Tällä kertaa apu saapui Jakkin muodossa. Ei siis sellaisen karvaisen otuksen vaan Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen pojat olivat harjoittelemassa puiden kaatamista sellaisella hienolla koneella (kts kuva). Aika makee kone, saakohan noita pinkkinä? Opiskelijapojat ystävällisesti kaatoivat puut samalla myös minun tontilta ja meidän hommaksi jäi ainoastaan tontin siistiminen havuista. Noh, olihan siinäkin ihan työtä ja kuumeisena se kävi ihan kunnon liikunnasta. Onneksi Lasse, isä ja äiti olivat auttamassa. Kyllä isi aina ilahtuu, kun me tytöt keksitään tällaisia kivoja projekteja, joihin pääsee osallistumaan. Pikkusiskot ovat tähän mennessä kunnostautuneet lähinnä muuttamalla säännöllisin väliajoin ja isä on ollut muuttoapuna mutta mä olenkin ensimmäinen meidän pesueesta, joka rakentaa oman talon. =D

Yllättävän paljon pienessä talossa on suunniteltavia asioita. Tällä viikolla sain pohdittavaksi sähkösuunnitelmat. Todella vaikeaa hahmottaa, minne tarvitaan pistorasioita, minne lamput tulevat ja ei ne sähköpiirrustuksetkaan niin yksinkertaisia ole. Oman haasteensa tuovat mm. ulkovalot, ulkoporeallas ja voimavirtaa vaativat  Jekun pesukoneet. (siis ei Jekkua niillä pestä vaan Jekun loimia ja mun tallivaatteita).

Jekulla on selkeästi viime aikoina ollut kevättä rinnassa. Talvikarvaa lähtee valtavasti ja sitä löytyy myös autosta, mun pesukoneesta, käsilaukusta ja jopa suusta. Moni pesäärakentava pikkulintu olisi ikionnellinen tuosta karvamäärästä. Oheisessa kuvassa pientä vihjettä siitä, kuinka paljon karvaa voi irrota pienestä suokista. (jota on siis loimitettu koko talvikausi!) Arvatkaapa miksi halusin tallikamoille oman pesukoneen tulevaan talooni?