Ja sitten uudelleen!

Reilun kuukauden se vei, talon kuivuminen siis. On tuo vesi vaan aika jännä elementti! Lyhyessä ajassa tuo elämän perusneste levisi yllättävän laajalle ja lopulta yli puolet talon lattioista jouduttiin purkamaan. Vesi oli päässyt leviämään myös pikkuvessan lattiaan ja valjashuoneeseen, joten myös näiden tilojen lattiat jouduttiin purkamaan. Koska kyseessä oli tila, jossa on vesieristeet, jouduttiin nämä huoneet lopulta purkamaan kattoon asti, jotta uuden ehjät vesieristeet saatiin tehtyä.

Pikkuvessan lattia purettu ja mittaukset käynnissä

Aika hurjan näköistä, vai mitä? 

Pytty ja käsienpesuallas siirrettiin keittiöön korjausten ajaksi. Eräs toimittaja ihmetteli, että aika persoonallinen ratkaisu sijoittaa vessa keittiöön. Oli kuulemma kysellyt raksapojilta, että tulee siihen kai jotkut seinät ympärille! 

Onneksi myös näiden tilojen  kuivatuksen hoitivat Polygonin pojat varsin reippaasti ja siististi. Kuivumisen edistymistä seurattiin sekä pinta-että betoniin poratuilla mittareilla ja lopulta 26.2 sain kuulla hyviä uutisia: talo on kuiva ja jälleenrakennus voidaan aloittaa! Nyt sitten maaliskuun aikana on pikkuhiljaa taloa koottu kasaan. Puretut seinien osat korjattiin ja tutut laatoittajat kävivät tekemässä uudet vesieristeet ja laatoitukset valjashuoneeseen ja pikkuvessaan. Ja oli tästä onnettomuudesta jotain hyötyäkin! Sain vaihdettua pikkuvessaan astetta pinkimmät ja kimaltavammat koristelaatat. Samalla myös valjashuoneeseen lisättiin vaaleanpunainen glitterboordi. Pinkkiähän ei koskaan voi olla liikaa! Yllättävän positiivisesti työmiehet suhtautuivat vaikka joutuivat tekemään saman työn toistamiseen. No, hiukan kireä hymy niillä ehkä oli kun yritin vitsailla, ettei kahta ilman kolmatta kertaa. ;)

Astetta pinkimpi pikkuvessa! Tää on niin ihana! 

Helmikuun lopussa minä ja Jekku pääsimme 10 kuukauden tauon jälkeen laukkaamaan. Voi sitä riemua, mitä pieni suomenhevonen tuntee, kun saa pellolla ihan luvan kanssa ottaa muutamia laukka-askelia. Valitettavasti liikkumisen riemu ei kauaa kestänyt. Maaliskuun alusta Jekku alkoi käyttäytyä oudosti. Liikkuminen ei oikein maittanut ja masu aristi. Lopulta menimme tutun eläinlääkärin luokse Tampereelle ja vaivan syy paljastui! Jekku oli syönyt hiekkaa ja paksusuolesta löytyi isoja hiekkakertymiä. No, onneksi tähänkin vaivaan löytyy lääke; Psyllium. Jekun pitää nyt lääkärin määräyksestä syödä kolme 10 päivän mittaista kuuria. Ongelmana vain on, että lääkettä pitää ottaa joka päivä 500g turvotettuna veteen ja se ei taida maistua Jekusta kovin hyvältä. Viimeisten kymmenen päivän aikana olen yrittänyt sekoittaa lääkettä iltapuuron joukkoon, lisätä mukaan makeaa melassia tai päivän kaura-annoksen. Aiemmin Jekku suorastaan ahmi iltapuuronsa, nykyään herra varovasti kokeilee kielellä ensiksi makua ennen kuin kunnolla rupeaa syömään. Mun mielestä ei kyllä tässä vaiheessa ole oikein varaa nirsoilla, jos juuri on jäänyt kiinni hiekan syönnistä! 

Jekku Teivon hevosklinikalla. Todettu juuri syylliseksi hiekan syömiseen!